Yksin asumisen huonoja puolia

Moi! Oon tällä hetkellä suorittamassa työharjoittelua sairaalassa/ vuodeosastolla ja tein edellisyönä mun eka yövuoron. Täytyy sanoa, ettei yövuorot ole laisinkaan mun juttu! Oon ollut koko tän päivän ihan kuutamolla. Onneksi on viikonloppu ja maanantainakin oon menossa vasta iltavuoroon, joten eiköhän se tästä. :-D

Ei siitä kuitenkaan sen enempää, vaan postauksen pääaiheena on yksin asuminen ja sen kehnot puolet. Listailin muutamia mieleen tulevia juttuja (hieman huumorimielessä ;-D). Otin kuvat postaukseen hiihtolomalla, kun käytiin äidin kanssa ostamassa muutamia uusia sisustusjuttuja mun asuntoon, mm. aloevera-kasvin, harmaaraidallisen kaitaliinan, pöytätabletteja ja valkoiset ihanan pehmeät sisustustyynyt. Asunnon yleisilme muuttui heti noilla pienillä uudistuksilla, me likey! ♥



● Lakanoiden viikkaaminen on yhtä mahdotonta kuin miltä se kuulostaakin.
● Ruokaa tehtäessä ja leipoessa on hyvä muistaa, että tee vain sen verran, mitä jaksat syödä. Monet pakkaukset kaupassa ovat aivan liian isoja ja esim. leipäpaketista heitän noin puolet pakastimeen.
● Voit päättää itse, tiskaatko parin päivän astiat vai koko astiastosi yhteen menoon. Kun kaikki aterimet ja lautaset ovat likaisina altaassa, on ehkä viimeistään hyvä tarttua tiskiharjaan.



● Kukaan ei ole herättämässä, mikäli nukut pommiin (niin kuin mä, kun nukuin pommiin eräänä koepäivän aamuna. Onneksi opettaja suhtautui asiaan rennosti. :'D).
● Et pysty kertomaan hauskoja tai vähemmän hauskoja juttuja toiselle heti, vaan joudut joko laittamaan viestiä, soittamaan tai odottamaan kasvotusten näkemistä.
● Tää liittyy hiukan edelliseen, mutta ansaitsee kuitenkin oman erillisen mainintansa. Nimittäin yksin asuessa ei psty kommentoimaan kenellekään tv:stä tulevia mainoksia, sarjoja tai leffoja. Mulla on nimittäin tapana kommentoida aika paljon ohjelmasta riippumatta ja tuntuu melkein hassulta vain katsoa hiljaa telkkaria. :-D



● Kotiin saapuminen pimeän aikaan ja oudot äänet öisin saavat adrenaliinin virtaamaan.
● Et voi syyttää sotkuista muita kuin itseäsi.
● Kaikki kotityöt jäävät omalle kontollesi, myös ne ei-niin-kivat kotityöt. Kun taas asuessa jonkun kanssa töitä pystyy jakamaan ja kumpikin voi tehdä hommia, jotka kokee itselleen mieluisiksi.

Asuuko teistä joku yksin? Entä löytyikö samaistumisen kohteita? :-)

T. Emilia