Paloja mun kämpästä

Moikka! Tällä kertaa pääsette hieman kurkistamaan mun ekaan omaan kämppään. Asun tosiaankin yksin yksiössä vanhassa puutalokerrostalossa ja oon jo nyt ihastunut rauhalliseen seutuun. Entisenä pienpaikkakuntalaisena kauhistelin jo valmiiksi, kuinka tulen tottumaan suuremman paikan vilskeeseen, mutta tähän asti ole tullut mitään ongelmia. Musta jopa tuntuu, ettei tässä rakennuksessa asu kukaan muu mun lisäksi, niin hiljaista täällä on. Lisäksi on ihanaa, että mun serkut asuvat vain parin minsan päässä! :-) 

Saatiin vanhempien kanssa tosi hyvin hyödynnettyä kämpän neliömetrit ja säilytystilaakin on loppujen lopuksi ihan hyvin (tosin jouduin hieman karsimaan vaatteita...). Sisustustavaratkin ovat jo löytäneet paikoilleen, mikä luo kodikasta tunnelmaa. Varmaan joitakin pieniä sisustusjuttuja tulee hankittua, kuten peili, mutta muuten tänne ei juuri tarvitse enää mitään.  

Tämä muumimuki sopii mun mielestä niin ihanasti tänne kämppään - nimi ja värisävyt ovat ihan täysosuma!

Mun itsetekemä naulakkokin pääsi käyttöön, siihen saa kätevästä laitettua tarpeellisia juttuja, kuten mausteita, patakintaat, mitat yms.

Tän viikon maanantaina tuli kokeiltua uuniakin ekaa kertaa, kun leivoin kaurakeksejä. Tiistaina kutsuin mun serkkuni kahvittelemaan ja oli hassua toimia ns. emäntänä. :-D

Vanhemmilta lakkiaislahjaksi saatu Tuplakupla-lamppu löysi myös paikkansa. Aluksi pidin lamppua hieman outona, mutta nyttemmin oon kyllä tykästynyt siihen!

Liikuteltava sohvapöytä on tosi kätevä ja siihen sai tehtyä kauniin sommitelman Iittalan teräsvadista ja kynttilälyhdyistä.

Voisin vielä myöhemmin kirjoitella lisää mun fiiliksistä yksin asumiseen liittyen. Tän viikon lauantaina meen käymään kotikotona ekaa kertaa muuton jälkeen ja ootan kyllä sitä paljon, varsinkin meidän kissoja on ikävä. Ja okei, omaa perhettäkin. Nyt kuitenkin päätän tän postauksen tähän, sillä huomenna on aikainen aamu (ja kukaan ei ole keittämässä mulle aamupuuroa tai -kahvia, haha).

T. Emilia