8. marraskuuta 2015

Kännykkäriippuvainen?

Sunnuntaiterkut teille! Tämä viikonloppu on ollut aikamoista häslinkiä, koska mun kännykkä pimahti yhtäkkiä perjantai-iltana luokan pikkujouluissa. Kännykkä oli mulla käytössä yli kaksi vuotta ja viimeiset hetket kyseinen kapistus osoitti mulle vähän väliä mieltään: kännykkä sammuili, lagitti ja temppuili. Kamerakin oli liian huono, eikä etukameraa edes ollut. Tykkään kuitenkin kuvailla kännykälläkin, sillä aina ei tule kannettua järkkäriä mukana. 

Pikkujoulut olivat muuten mahtavat - juttua riitti ja ruoka oli herkullista. Ainoat miinukset olivat kännykän hajoaminen ja mun häviö keilauksessa (tein mä sentään kaksi kaatoa). :-D Kyselin jatkuvasti luokkakavereilta, mitä kello on ja kuinka kauan oon ollut jo ilman kännykkää, haha... Lisäksi olin sopinut meneväni poikaystävän luo yöksi, mutta en tiennyt, onko hän kotona, enkä tietenkään saanut häntä kiinni ilman kännykkää. Mä en nimittäin osaa ulkoa kuin oman puhelinnumeroni, joka ei paljoa tossa tilanteessa auta. :'D Noh, pääsin loppujen lopuksi turvallisesti poikaystävän luo ja käytiin seuraavana päivänä ostamassa uusi kännykkä vanhempien kanssa. Ja tykkään mun uudesta kännykästä hirmuisesti (parempi kamera + kaunis ulkonäkö + helppokäyttöisyys =  ♥).

Puuh, melkoinen stoori yhden kännykän hajoamisesta. Mutta totuus on, että mä ainakin oon täysin avuton ilman kännykkää ja niin totesi moni muukin mun luokkakavereista. Tästä aiheesta sainkin kuulla paljon mielenkiintoisia mielipiteitä ja joku jopa kysyi multa, oonko kännykkäriippuvainen. Olen kuitenkin itse aika vahvasti sitä mieltä, että suurin osa ihmisistä on jossain määrin kännykästään riippuvaisia, jos alkaa miettimään. Kaikki nimittäin löytyy kännykästä niin yhteystiedot, herätyskello, kuvat, viestisovellukset kuin kalenterikin. On tietenkin eri asia, jos ihminen ei pysty hetkeksikään jättämään kännykkäänsä rauhaan. 

Kuvituksena tälle postaukselle on syksyn aikana napsittuja kuvia, jotka eivät mitenkään liity itse puheenaiheeseen. :-D

Suurin osa värikkäistä lehdistä on jo varissut maahan, nyyh.

Villasukat odottavat vieläkin kutojaansa... :-D

Auringonlaskut ovat aina niin hämmästyttävän upeita!

Sadesäällä on ihanaa käpertyä viltin alle katsomaan sarjoja, tällä hetken katson mm. Housea.

Oon luukuttanut viime päivinä Adelen Hello-biisiä, niin mahtava!

Aamukahvi 

Toivotan vielä hyvää isänpäivää, erityisesti omalle isälleni! 


T. Emilia

4 kommenttia:

  1. Ihania kuvia, oot tosi hyvä valokuvaamaan! Ja toi kännykkäjuttu, I feel u! Omani jumittui tässä kokonaan ja kännykänosto edessä >_>

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista!! :-) Voi eii, harmi juttu :-/

      Poista
  2. Oon samaa mieltä tuosta Adelen biisistä ♥ On se vaan niin ihana! :> Soinut mullakin repeattina viimeiset pari päivää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh kiva kuulla, että joku muukin on jäänyt koukkuun kyseiseen biisiin! <3 :-D

      Poista

Vastaan jokaiseen kommentiin!
Kiitos kommentistasi ♥